maanantaina, huhtikuuta 25, 2005

Ilo irti viikonlopuista

Sunnuntai on taas päässyt yllättämään. Viikonloput kiitää laittoman nopeasti ohi!
Loppuviikosta vielä suunnittelin, että säästäisin rahaa, aivosoluja, unta ja keskittyisin ainoastaan opiskeluun ja töiden tekoon. Niinpä niin. Perjantaina töistä päästyäni Samantha ja Pt tuli luokseni istumaan iltaa ja viiniä kului pullo poikineen. Erityisen hauskaa oli varsinkin merkillisen naapurini kustannuksella, kenelle annoimme tilaisuuden tajuta oma omituisuutensa. Polttaessamme tupakkaa, kerrostalokyttääjä kyykki parvekkeellansa salakuunnellen meitä. -You are so busted!! Naapurini on itseasiassa aika säälittävä tyyppi. Kello näytti lähemmäs kolmea kun päätin, että nyt voisi olla jo kohtuullinen aika mennä nukkumaan ja potkin viimeisen vieraan pihalle.

Lauantaina mietimme ystävän kanssa työpaikalla, kuinka nyt maistuisi drinksut ja että asialle tulisi tehdä jotain. Päätimme suunnata baariin josta saa ehdottomasti Helsingin parhaat drinksut, Sling In:iin. Yllättäen emme olleetkaan ainoat sinä iltana, joille maistui erinomaiset juomat ja baari olikin niin täysi, että valitettavasti jouduimme tyytymään kompromissiin. Kipitimme Belgeen, mikä ei lopulta ollut niin huono vaihtoehto. Varsinkin musiikki oli erinomaista.

Keskustelujemme aiheet vaihteli laidasta laitaan ja kummatkin vuodatteli asiasta jos toisesta yllin kyllin. Usean tunnin reissu osoittautui hauskaksi ja ennen kaikkea terapeuttiseksi, näen taas monia asioita aivan uudelta kantilta. Jossain vaiheessa iltaa huomasin taas kerran melkein itkusilmässä jauhamassa asiaa joka syö mua sisältä (ilmeisesti) edelleen. En ikinä kuvitellut joutuvani niin vaikeiden päätösten eteen johon vuosi sitten jouduin. Suoraan sanottuna hävettää vieläkin avautua siitä, puituani asiaa itsekseni jo n. 250 päivää ja yötä. Jotkut haavat ei vaan tunnu parantuvan? Kun asia silloin tällöin palautuu mieleen, on vaan niin paha olla. Aidot ystävät jaksaa kaikesta huolimatta kuunnella, enkä tunne itseäni rikolliseksi tuhlatessani heidän aikaa puhuessani ikävistäkin asioista. Homma toimii kiistatta vastavuoroisesti.

Myös jokseenkin alavireisistä keskustelun aiheista huolimatta, pois lähtiessä huomasin jopa unohtaneeni hetkeksi koulun aiheuttamat paineet ja olo tuntui taas paljon paremmalta. Tackar vaan rakas T! Olet korvaamaton.

Toisaalta viikonlopun riennot oli täysin ansaittuja, koska työharjoittelun ensimmäinen viikko on sujui esimerkillisen hyvin. Mutta velvollisuuksista vapaa-aikaan: odotukset ensi viikonlopusta on jo suuret! Toivottavasti vapun sää suosii meitä juhlijoita! Aika näyttää kutsuuko Tokoin ranta vai perinteiset kotibileet. Party Party!