sunnuntaina, kesäkuuta 19, 2005

Neljä pitäjää vasemmalle, missä on valkoinen vene ja siniset airot

Kirjoitan tätä aurinkotuolissa. Ajattelin, että laitan nyt ajatukset valmiiksi paperille, koska kun pääsen kotiin koneen eteen, pääni on tyhjä. Aurinko polttaa ihoa ja Ruudolf soi taustalla. Soila ja Emmi lukee ja lekottelee vieressä, Bobzu ja Pt pelaa fudista vähän kauempana nurtsilla. Ollaan mökillä. Eilen käytiin Puujoessa uimassa, saunottiin, grillattiin, juotiin siideriä ja naurettiin vatsat kipeiksi. Ensimmäistä kertaa piitkään aikaan nukuin kuin tukki ja puoleen päivään saakka. Kesäflunssan en ole antanut hidastaa vauhtia, enkä ole muutenkaan vaivannut sillä päätäni. Jopa puhelin on tajunnut möksäelämän ytimen ja pitänyt päänsä kiinni.

Eilen naurettiin Emmin kanssa itsemme melkein kuoliaiksi kun Pt ja Bobzu kertoivat heidän lande-kapakkareissustaan ja kuinka he meinasivat saada hittiä paikallisilta vain sen takia kun erehtyivät kertoa olevansa helsinkiläisiä. "--Vittu ne meinas muiluttaa meijät koskeen ja mä tikutin niillä rantasandaaleilla ihan saatanan kovaa Tommin tsygän perässä--".

Me istuttiin iltaa maailman kauneimmassa kesähuvilassa, kynttilöiden loisteessa ja illassa oli jotenkin jo juhannuksen tuntua. Lopulta päätimme lähteä soutelemaan joelle ja halusin ottaa airot omaan käyttööni. Emmi friikkaili jokaisesta örriäisestä jonka siivet suhisi ja Tommi laukoi elämän viisauksia veneen toisesta päästä bissepullo kädessä, pinkki tekoturkki päällään, mikä oli löytynyt mökin kaapista. (Pt, missä oli kamera?) Soila antoi mulle soutukoordinaatteja ja mä läpätin mitä päähän voi nyt pälkähtää viiden siiderin jälkeen. Kello oli n. 01:00am ja kuu paistoi suurena horisontissa.

Lähtö mökille oli täysin ex tempore ja koska nuivetun mökillä yleensä heti tekemisen puutteeseen ja rauhallisuuteen, ihmettelen itsekin miten innostuin heti ajatuksesta lähteä, ja kuinka jo tunnin sisällä viileteltiin Pt:n kanssa 120km/h vauhdilla pois Helsingistä. Illalla koti kutsuu ja jään kaihoisana muistelemaan tämän mökin rauhaa. Reissu ei voi epäonnistua kun seura on erinomaista ja puitteet ovat enemmän mitä osaa odottaa. Helsingistä en ikinä muuttaisi pois, mutta tää rauha on kuitenkin kaupunkilaiselle korvaamatonta! Kiitos asianomaisille kutsusta, viikonloppu oli täydellinen!

Ps. Nostan hattua Tommille joka ensimmäistä kertaa elämässään loimutti lohta onnistuen täydellisesti. ;D