keskiviikkona, elokuuta 17, 2005

Pikkasen arkea ja pikkasen muistoja

Nyt se on tehty, otettu se ensimmäinen askel lähemmäs normaalia arkea. Virallisesti tänään on viimeinen lomapäiväni, mutta turhautumiseni pakotti hankkimaan jo täksi illaksi itselleni työvuoron. Aamuni aloitin keskitason spinning-tunnilla. Yritämme rakkaan sekkuni Tian kanssa päästä normaaliin treenirytmiin, eli 3krt/vk kärsimystä peilisalissa.

Sanat eivät pysty kuvaamaan kuinka ihana tunne oli rankan treenin jälkeen, kun baaripöhötys sai kyytiä. Perjantaina annan itseni kokea saman nautinnon uudelleen. Voin purkaa treeniin kaiken romantiikan puutteen aiheuttaman kiukun. Kesän kaikki muut toiveet toteutui, paitsi kesäromanssi. Se onkin asia johon ihan hirveesti ei itse voi vaikuttaa, paitsi antamalla sille mahdollisuus treffailemalla -mitä inhoan yli kaiken.

Aamulla istuessani Rautatientorin Aseman wursti:ssa, ryystäen aamusumppia Tiaa odotellessa, muistelin Mikkoa, suurta ihastustani minkä itse tyrin. Tähän "Elämäni mieheen" (Sugar:in sanoin) en ole törmännyt pariin vuoteen. Mielessäni heräsi ajatus, että jos istuisin tässä viikon ja tuijottaisin ihmisvilinää, näkisin miehen ihan varmasti. Pitkästä aikaa näin Mikon kasvot aivan selvästi mielessäni. On ihme juttu, miten vaikeaa on ollut päästä hänestä yli.
Pystyin kuvitella hänen yhtäkkiä kuiskaavan hiljaa niskaani "Moi Lz..", niin että joka sana kutittaa ihoa.

5 Comments:

At 16.8.05, Anonymous Anonyymi said...

Best of the Blog
The Daily News Reporters Blog is a chance for people to comment on the topics of the day.
Hey, you have a great blog here! I'm definitely going to bookmark you!

I have a programy site/blog. It pretty much covers programy related stuff.

Come and check it out if you get time :-)

 
At 16.8.05, Blogger Moominmarco said...

Moi Lz, mita kuuluu?
I just want to leave you an "hello"!
I was crawling on the web looking for finnish blogs... i really love Finland, and i'm trying to learn your language a little bit, but it's so hard! ;)

Moi moi
Marco

 
At 17.8.05, Anonymous Anonyymi said...

Miten joku voi tavata elämänsä miehen alta parikymppisenä, hei camoon tämä "sinkkuelämää" -sukupolvihan on ihan rajatonta. Silloon, kun minä olin parikymppinen ei ollut tietoakaan jostakin sinkkuelämästä, kunhan bailattiin vaan, nyt tämä nuorten ihmisten elämä on kuin jotakin vi...un sarjaohjelmaa telkusta. Aikuistukaa !

terveisin ministeri

 
At 18.8.05, Blogger Lz said...

Kun te hyvä ministeri olitte nuori, ystävienne kanssa vaan bailasitte. Samalla kehotatte aikuistumaan. Onko bailaaminen mielestänne oikeanlaista aikuistumista?! Jos näin on, niin olen varmasti jo kypsä.
T: baarikärpänen

 
At 19.8.05, Anonymous Kolmeakymppiä kolistellen said...

Ministeri taitaa luulla, että rakkauteen on ikäraja? Ei siihen taida olla. Oikea ihminen voi löytyä hyvinkin nuorena. Eri asia onkin sitten osaammeko tarttua siihen. Arvoisa herra ministeri, todellisuus on AINA tarua ihmeellisempää, että jos vaikuttaa tv-sarjalta, olkaamme tyytyväisiä, sillä aina hullummaksikin voisi mennä ;)

 

Lähetä kommentti

<< Home