maanantaina, lokakuuta 10, 2005

Rest in peace

Herätyskello on nyt saatettu iästä ikuisuuteen. Eipä ollut kuitenkaan turhaa senkään vehkeen elämä, monena varhaisena aamuna on toosa pitänyt huolta aikataulustani ja saanut etuoikeutetusti houkutella mut päivän ensimmäisenä vienolla äänellänsä pois vällyjen välistä. Kiitos siitä! (sädekehä ilmestyi juuri pääni päälle) Saatoin kellon viimeiselle matkalle, jäännösten levätessä roskispussin pohjalla. Näihin sanoihin päätän viralliset hyvästelyni.

Sääli ettei herätyskello, siviilinimeltään "Sekunti-Sampo" pitänyt kuitenkaan itsensä huolta. Heleä piip-piip ääni oli nimittäin perjantai-aamuna kaikkea muuta kuin heleä, tiedä missä radalla sekin on heilunut koko yön ja hiippaillut postiluukusta kotiin juuri ennen herätystä. Hemmetin viskibasso. Tästä ei ollut mitään puhetta työsuhteen alussa eikä kemuttaminen kuulu todellakaan työnkuvaan, tai mitä lie sitten puuhaillutkin..? Hmmm.. olikohan Sampo Muskeli-Masan kavereita..? Kummatkin samanlaisia raikulipoikia.

2 Comments:

At 9.10.05, Blogger pk_k said...

Hassuja juttuja :)

 
At 9.10.05, Blogger Lz said...

Joskus sitä pysähtyy miettimään, julkaisun jälkeen että mitäs sitä on taas tullut vedeltyä kun omat jutut alkaa mennä toisilta ohi kovaa ja korkeelta! :) No mut hei, ainakin mielikuvitusta löytyy. Ja virallinen selitys tapahtuneelle on vahinko, herätyskello tippui aamulla lattialle epähuomiossa. ;D

 

Lähetä kommentti

<< Home