perjantaina, marraskuuta 25, 2005

Lz ja suklaatehdas

Kello on jo 8.15, apuaa!!! Taas olisin tarvinnut omaa kultaa, joka olisi ritarillisesti antanut kyydin tälle liian pitkään nukkuneelle neidolle. (Herää kysymys, onkohan mulla vähän liian romantisoitunut kuva seurustelusta.. tai siis ajan ruostuttama?) Aamulla tuli kiire Fazerin satumaahan, jonne olimme suunnitelleet koulukavereiden kanssa aikaisen reissun.

Nousin salamannopeasti sängystä ja vetäsin päälle ensimmäiset vaatteet mitkä silmiin osui siristellessä. Olin koko meno matkan vielä niin unenpöpperössä, etten kirjaimellisesti ollut varma kumpi on vasen vai oikea. Habituksesta huolestunutta oloa lohdutti perillä huumaannuttava tuoreen leivonnaisen tuoksu, eikä enää olisi puuttunut kuin mielettömässä söhellyksessä skipattu aamukahvi.



Tein heti ensimmäiseksi periaatepäätöksen: Koska olen jo 22 vuotias, enkä vielä koskaan käynyt täällä, (toisinkuin ehkä 90% kymmenen vuotta täyttäneistä pääkaupunkiseudun lapsista) asiaan kuuluu nyt syödä itsensä sokerihumalaan ja astua tehtaasta ulos suklaaviikset kasvoilla. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan? Sisätiloihin päästyäni jipotin kuin pikkutyttö nähdessäni karkit ja konvehdit loputtomalla liukuhihnalla. Kierroksen vetäjä vei meidät kolmeen otteeseen maistelupisteille ja aamupalaksi tulikin naposteltua kilo suklaata. Hmm.. ei huono vaihtoehto, etova olo ei ole iskenyt vieläkään! Regressio iski lopullisesti kun bongasin mielettömät altaat täynnä sekalaisia herkkuja. Halusin niin paljon hypätä sekaan ja vetäistä pienet kroolit sokeri-aallokossa, mutta onneksi oli vielä jotain itsehillinnän rippeitä jäljellä.

Kotiin tullessa satuin katsomaan auton takapeiliin ja järkytyksessäni rukoilin, etten törmää enää kehenkään tuttuun. Kiire-aamut voivat sitten olla pirullisia. Tottakai autosta noustessani selkää koputteli heti ensimmäiseksi kukas muu kuin Pt ja pää olisi tehnyt mieli työntää puskaan enemminkin kuin näyttäytyä "Riitta Väisäsenä" julkisella paikalla. Olishan tuo pitänyt arvata, prkl. Onneksi edes aamun ensimmäinen toimintasuunnitelma toteutui ja pahimmat suklaaviikset olin kerinnyt pyyhkiä pois -asiaankuuluvasti hihaan! *naurua*

4 Comments:

At 25.11.05, Blogger justsopivasti said...

Toki olisin voinut ritarillisesti pyyhkäistä "viikset" pois.

 
At 25.11.05, Blogger Lz said...

:D Entä mites se aamuinen kyyti?

 
At 25.11.05, Blogger justsopivasti said...

Hyvää kyytiä on aina tarjolla :D

 
At 27.11.05, Blogger Lz said...

Nonni. Pitihän tuo arvata: J.S. veti härskin ässän hihasta. *hih*

 

Lähetä kommentti

<< Home